minut on vallannut kamala, ja lähestulkoon pakonomainen tarvee ostaa jatkuvasti uusia vaatteita, asusteita, kenkiä tai muuta milloinkin tarpeelliselta tuntuvaa. olen töissä pikkukaupunkini keskustassa, ja ruokatunnit ovat mitä houkuttelevin ajankohta käydä katsomaan illaksi tai juhliin, tai töihin jotain uutta, ja kivaa. jokaisesta työpäivästä tulee vaan hurjan kallis, tai jos sen ottaa toisella tavalla, niin jokaisen päivän palkasta ehtii mennä suuri osa ennen kuin se edes ehtii tilille kilahtaa.

tänäänkin (kyllä, pakko työskennellä myös viikonloppuisin kun menot ovat päätä huimaavat) kävin taas ihastelemassa nelliinankin blogissa mainittua JC:n liituraitahametta, ja se on niin ihana <3 että taidan sortua, ja ostaa sen, heti kun viimeiset asiakkaat ovat poistuneet. siinä mielessä olen toivoton tapaus, etten tyydy ostamaan vain itselleni. RAKASTAN lahjoa myös miestäni, tai sisarusten lapsia, jos löydän jotain ainutlaatuista, söpö, tai ihan kivakin riittää perusteiksi. pahin on kuitenkin vielä edessä - viimeisten joululahjojen ostaminen. jäljellä ovat nimittäin ne, joille en vielä ole keksiny mielestäni hyvää lahjaa. ensi viikolla lopputyöstressi vaihtuu joululahjojen osteluun.

eilen kävimme katsomassa leffan golden compass, joka mielestäni oli ihan katsottava, mutta odotin siltä enemmän. kirja oli jälleen kerran parempi, siltä osin kun ehdin sitä lukemaan lopputyöltäni. arvosana: 3/5. mutta siis nyt: JC:lle hameostoksille! =D 

tänään vihdoin ja viimein sain viimeisten korjauspyyntöjen jälkeen palautettua lopputyöni, enää ei siis tarvi puristaa mailaa. viime päivät onkin mennyt kiukutellessa ja muutenkin tunteiden vallassa pinna kireellä. oon saanut muutaman kommentin ja heti huomautuksen siitä, etten ole tyylitajun huipentuma. ihan yleisesti: en koskaan kuvitellutkaan niin. saati sitten väittänyt. kerroin vain mitä oli päällä ja mikä lopputulos. totta puhuen: olen tylsä. ihan helvetin tylsä. en uskalla pukeutua niin rohkeasti kuin ehkä sisimmässäni haluaisin. ja IHAILEN ihmisiä, joilla on oma tyyli, joita se myös pukee (bloggareista nelliina, fluxor..jne esimerkkejä olisi enemmänkin). ei kannata vetää hernettä nenään, jos sanon, että joskus sedun baareissa on teinipissiksiä. enkä edes oikeastaan dissaa, miksi dissaisin, koska varmasti minusta on ajateltu samalla tavalla, silloin joskus :D ja toinen pointti, olen vaan alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten niissä omissa vaatteissaan voisi näyttää paremmalta, minä siinä flopanneessa mustassa minarissa, ja joku toinen siinä turkoosissa röyhelötopissa, jos koko vastaisi kantajaansa. kiva silti, että kommentoi! :)

sen verran omasta kirjoitustyylistäni, että se on hyvinkin sarkastinen, ja päällisin puolin ehkä tyly. tai ilkeä. ei todella ole syytä ottaa kovin tosissaan ja jos ahdistaa, voi saman tien vaihtaa parempiin blogeihin. kirjoitan mitä ajattelen, en silti väitä olevani oikeassa. olen siinäkin mielessä tylsä, että tiedän muiden ajatuksilla ja mielipiteillä olevan yhtä korkea markkina-arvo kuin omillani.

tyyli-ikoneista sen verran, että itse pidän älyttömästi sienna millerin ja gwen stefanin tyyleistä. jälkimmäisestä juuri aiemmin mainitusta syystä - oma pokka ei kestä! siksi olen tavallinen. ja tylsä. en rohkea. tai tyyli-ikoni. jätän sen muille suosilla.

hetki (hui, enemmänkin) on vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin tänne. syynä pitkään hiljaisuuteen on ollut aherrus, ja luomisen tuska lopputyön parissa, joka nyt on VALMIS - ihanaa :D:D tämän viikon jälkeen mulla ei olekaan muuta kun aikaa, ja töitä.

viime viikonloppuna mulla oli synttärit. rakas vei mut lahjaksi tallinnaan. lähdimme matkaan aikaisin lauantaiaamuna. menomatka rosellalla humppatansseissa oli karu, ja samalla koominen. päästyämme perille, veimme tavarat hotellille ja lähdimme syömään ystäväpariskunnan kanssa. loistavan aterian jälkeen palasimme hotellille viettämään iltaa ja vaihtamaan vaatetusta illan menoja varten. päädyin pitkällisen harkinnan jälkeen mustaan minihameeseen, valkoiseen lyhythihaiseen kauluspaitaan ja mustaan kravattiin. hiukset puoliksi auki, kiharoilla ja pannalla. jalassa saappaat. päädyimme paikalliseen yökerhoon, ja sain (liiankin) läheistä ihastusta, mikä oli sinänsä imartelevaa, sillä ainakin oma kulta tais huomata markkina-arvoni (oon kamala, kun sanon näin ääneen, tiedän sen), mutta kukapa nainen EI nauttisi siitä, että joku joskus silloin tällöin kohottaa ruoskittua itsetuntoa.

sunnuntaina oli shoppailupäivä. veljen lapsille löytyi joululahjat, samoin miehelle: kengät ja paita. ja mikä parasta, saan maailman ihanimman joululahjan, vai pitäiskö sanoa lahjat: KENGÄT, jotka on ihanan mauttomuuden ja tyylikkyyden sekoitukset; vihertävät korkeakorkoiset lyhytvartiset saappaat / nilkkurit.. laitan kuvia, mutta vasta joulun jälkeen! ja mikä parasta, nelliina: sain tänään vihdoin kameraan johdon, joten tästä eteenpäin blogiani koristaa tai kauhistuttaa kuvatukset MINUSTA, tai ainakin vaatteistani.

luulisi, että asiaa riittää näinkin pitkän tauon jälkeen, mutta täytyy sanoa, että pää on tyhjä. blank. ehkä se on sallittua kymmenen tunnin työpäivän jälkeen.