love is just love. opin sen tänään - taas kerran. vaadin täydellisyyttä, lähes kaikessa. sen
"täydellisyyden " eteen pitää tehdä töitä. ihan pirusti. mitä ilmeisimmin odotan täydellisyyttä myös ihmissuhteelta. romantiikkaa. rakkaudentunnustuksia. yllätyksiä. kynttilöitä. kahdenkeskisiä keskusteluja. katseita. intohimoa. just to name a few. ruusuilla tanssimista! jos ei nyt joka päivä, mutta niin usein kun mahdollista.

tosielämässä parisuhteeni on tasapainottelemista. uuden oppimista. hyväksymistä. kompromisseja. rakkautta. vihaa. iloa. surua. onnea, ja joskus onnetomiltakin tuntuvia hetkiä. on katsottava peiliin, jos sanoo ettei tämä riitä. toisesta voi kuitenkin oppia. ensimmäisen lauseen lisäksi toinen ehdoton suosikkini samaisesta elokuvasta on kohtaus puistossa, jossa mies sanoo naiselle : "why do you only eat the brown ones? because someone once said that there is less artificial flavor because chocolate is already brown." sitä vaan joskus omaksuu toiselta tapoja tahtomattaan, huomaamattaan.

minussa on yksi suuri vika. olen perfektionisti. ihan kaikessa. ja mikä vielä pahempaa, odotan sitä myös kumppaniltani, joka ei aiemmin selvästikään ole tottunut minkäänlaisiin odotuksiin tai vaatimuksiin. tai no. ainakaan hän ei ole niitä huomioinut. olen siis oppinut, ettei kenestäkään voi tulla täydellistä. ei minusta, ei hänestä, eikä "meistä". kaiken lisäksi me olemme erilaisia. täysin erilaisia. toistemme vastakohdat. yö ja päivä. kesä ja talvi. taide ja tiede. epäitsekkyys ja itsekkyys. vaikka kuinka pyristelisin vastaan, oon huomannut, että kun ne vastakkaisuudet yhdistää, tulee aika hyvänoloinen kokonaisuus. tosin, silloin on otettava huomioon omat ja toisen huonot piirteet ja hyväksyttävä ne. on pakko sanoa, että vastakohdat täydentävät todella toisiaan ja takaavat sen, että tylsiä hetkiä ei tule kovinkaan usein.

tänään opin, että on oltava avoin. yritettävä ymmärtää. ja rakastettava, niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin. äidiltä saamani ohje, ettei riidoissa saa mennä nukkumaan, toimii myös erittäin hyvin. melkein täydellisesti.

kesti kauan tajuta, niinkin yksinkertainen asia kuin se, etten voi edes olla täydellinen, vaan saavutan paljon enemmän olemalla oma itseni.  myöskään mun rakkaus ei ole täydellistä, mutta se on puhdasta. vilpitöntä. ja se riittää.